Yhteisöllinen Lievestuore

Lievestuoreella olemme tottuneita yhteistyöhön ja yhdessä tekemiseen. Olipa sitten kyseessä yksittäinen tempaus tai suurempi hanke, löytyy kylältä monenlaista osaamista ja innokkuutta talkoisiin.

LYHDE-toimintamalli (Lievestuoreen yhdistykset yhteistyössä) on yksi esimerkki Lievestuoreen yhteisöllisyydestä. Lue lisää LYHDE-mallista.

Yhdessä toteutetaan vuosittain myös Liisan Tarinat Kuttuurikuukausi - tai kulttuurisyksy!

Tutustu vapaaehtoisvoimin pystytettyyn Liepeen Lippaan, joka on kaikkien kyläläisten yhteinen monitoimitila.

 

Yhteisöllisyys Lievestuoreella – mitä se on?

Se on kaikuja historiasta, aiempien sukupolvien esimerkkiä. Se on kokonaisvaltaista näkemystä yksilön vaikuttamismahdollisuuksista yhteisössä. Se on tunne siitä, että minun teoillani on merkitystä. Tunne siitä, että minulla on merkitystä. Se on yhteenkuuluvuuden tunnetta, me-henkeä, pyyteetöntä yhdessä toimimista yhteisten päämäärien eteen. Se on halua auttaa, tahtoa toimia yhdessä, vaikuttaa, olla osallinen. Saada yhdessä jotain sellaista aikaiseksi, jota ei muutoin syntyisi.

Yhteisöllisyys näkyy sisuna ja periksiantamattomuutena, tahtona uurastaa ja ahkeroida yhteisen hyvän vuoksi. Se on lievestuorelaisten sielunmaisemaa, perimää ja tulevaisuutta. Siihen on opittu ja kasvettu. Se on osa lievestuorelaisten onnellisuutta.

Yhteisöllisyys ja vapaaehtoistoiminta, talkootyö, nivoutuvat Lievestuoreella lujasti yhteen. Kylällämme on kautta historian saatu valtavasti aikaan yhdessä tehden. Sen myötä on kasvanut ns. yhteisön hiljainen tieto, se tärkein tiedonlaji, jota on mahdoton lähteä ulkopuolisille perustelemaan. Tieto, joka perustuu hetkessä elämiseen, läsnäoloon, rohkeuteen, riskinottoon, kokemukseen, kylän äänen kuuntelemiseen ja sen kautta tilannearviointiin ja visiointiin: mitä, milloin, miksi, ketkä. Vahvasti tuossa kaikessa mukana kulkee koko ajan myös tunne. Se opettaa näkemään pientenkin asioiden arvon.

Yhteisöllisyyteen kuuluu vahvasti myös innostuminen ja innostaminen. Jonkun täytyy aina innostua ensin, jotta innostumisen sosiaalisen prosessin on mahdollista kasvaa ja lisääntyä yhteisössä. Sosiaalinen osallisuus kasvattaa ihmisen itsetuntoa ja itsearvostusta, luo siltoja ja kytköksiä yhteisön ihmisten välille. Pullien leipominen torikahvilaan tai liikenteenohjaajana toiminen jonkun tapahtuman yhteydessä voi olla yksilön kannalta merkityksellisempää, kuin ikinä osaamme edes aavistaa. Yhteisöllisyys antaa osallisilleen rikkautta, joka ei ole rahalla mitattavissa; tunnetta siitä, että en ole yksin.

Yhteinen keko

Muurahainen ei yksin jaksaisi kekoaan rakentaa. Mutta koko muurahaisyhteiskunnan voimalla, yhdessä, roolinsa tiedostaen, keko alkaa pikku hiljaa kohota. Se kasvaa korkeuksiin, mutta se tärkein osa on maan pinnan alla. Ydin, se, joka pitää yhteiskunnan jäsenet elossa ja lämpiminä talven tullen. On muurahaisten viisautta rakentaa kotikeko niin.

Yhteisöllisyys rakentuu pitkälti samoin. Piilossa tapahtuu paljon asioita, jotka kannattelevat yhteisöllisyyttä silloinkin, kun sitä ei päälle päin välttämättä huomaa. Ne kylän muurahaiset, innostajat ja innostujat, jotka toiminnallaan tukevat tärkeää nykyhetkeä pitäen katseen myös osin jo tulevassa, kuljettavat siellä seuraavaa kortta. Yhteiseksi parhaaksi, koska me olemme Lievestuore.

”Elämä avaa ja sulkee ovia. Se kulkee ajassa ja ajan ajattomuudessa. Se etenee kyselemättä kohti tuntematonta, emmekä ikinä osaa aavistaa sen seuraavaa askelta. Mutta yksi on varmaa: Aina tulee olemaan niitä ihmeellisiä, jotka eivät anna periksi. Niitä, jotka taipuvat, mutta eivät taitu. Niitä, jotka uskovat, että yhdessä on enemmän kuin yksin, niitä, jotka näkevät kauemmas. Ja niiden ihmeellisten myötä, minusta tuli Talo.” (Laulunäytelmästä Kun minusta tuli Talo 2015)

Näin yhteisöllisyyttä kuvaili Sari Puttonen